Leireilemässä vaunun kanssa Lukkuhaan SFC-alueella, jossa vallan mainiot palvelut käyttäjilleen. Jossa leiriydyimme useamman yön. Lähistöllä näytti olevan tanssipaikkakin.

Reissulla muutama päivä arkistoja ylösalaisin selaten ja etsien juuria. Kauniita kesäpäiviä kuluikin kaksin kappalein sisätiloissa jotain 6 tuntia kumpanakin. Jotakin tietoa sitten sainkin kirkon kirjosta kaivettua.
Sitten koittikin jo perjantai. Enää ei huvittanut mennä istuskelemaan vaan alkoi kiinnostamaan nuo lavatanssit jotka olivat alkamassa perjantai iltana leiripaikan vieressä olevassa keskuksessa. Ajattelin että sinne voitaisiin mennä. Pienen keskustelun jälkeen päädyimme että menen sinne sitten yksikseni.

Leiripaikalta näin sinne jo muutamien autojen saapuvan, joten tanssiin sopiva vaatetus päälle ja matkaan hyvän illan toivotusten vaihtuessa. Paikalle saapuessa huomasinkin siellä olevan naistentanssit, joten jostain sopiva nojailupaikka olisi hyvä löytää. Hiukan oli sellainen ahtaan oloinen hakupaikka, vaan eipä juuri haitannut. Tanssia sitten saikin jokseenkin koko illan. Välillä kiertäen terassin kautta, jossa hiukan viileämpää ja rauhallisempaa. Oikein oli miellyttävä tanssi-ilta kaikkinensa. Paljon eri hakijoita illan aikana.

Sitten koittikin jo seuraava päivä siinä päivän aikana ympäristöön tutustuen ja sukulaisissakin käytiin. Illan taas lähetessä tanssijalkaa alkoi vipattamaan joten taasen suunnittelin jospa menisimme. Vaan edellisillan tyyliin. Nyt la-iltana ja taas naistentanssit."Jes" ajattelin. Jospa menisi samaan malliin. No taisi hiukan rauhallisemmin alkaa, vaan hurjaksi haut yltyi illan mittaan. Eräskin daami tuli jiven tahtien siivittämänä nopean foksin toivossa kun siihen tahtiin ei kovin hiljaksiin osannu mennä:) Taisi sitten iltojen meno kummallista kun kummankaan päivän artisteista ei mitään mielikuvaa. Niinpä tanssit Kalliojärvellä jäivät mieleeni varsin miellyttävänä kokemuksena.